Tämän päivän tarina kertoo naisesta nimeltä Noomi, jonka mies ja kaksi poikaa ovat kuolleet. Noomi eli suurimmassa kivussa ja tuskassa mitä hän ikinä saattoi kuvitella. Hän murehti enemmän kuin koskaan ennen.Hän päätti lähteä kaupungista, joka oli ollut hänen perheensä koti ja palasi lapsuutensa kaupunkiin. Hän päätti myös jättää hänen kaksi miniäänsä, jotta he voisivat joskus mennä uudestaan naimisiin ja elää vielä onnellista elämää. Toinen miniöistä, Ruut, ei kieltäytyi kuitenkaan jättämästä Noomia. Hän sitoutui Noomiin ja palveleaan Jumalaa hänen kanssaan, niin että hän uhrasi mahdollisuuksia omaan onnellisuuteensa.
Kun sinä luet tätä tarinaa, kysy itseltäsi tunnetko ketään, kuka kaipaisi yhteyttä ja sitoutumista kuten Noomi tarvitsi. Rukoile näiden ihmisten puolesta. Kuinka Jumala kehoittaa sinua auttamaan heitä?
Ruut 1
1 Siihen aikaan kun
tuomarit hallitsivat, tuli nälänhätä maahan. Silloin muuan Juudan
Beetlehemin mies lähti sieltä ja asettui vaimonsa ja kahden poikansa
kanssa muukalaisena asumaan Mooabin maahan. 2 Miehen
nimi oli Elimelek, hänen vaimonsa nimi oli Noomi ja hänen kahden
poikansa nimet Mahlon ja Kiljon; he olivat efratilaisia Juudan
Beetlehemistä. Niin he tulivat Mooabin maahan ja oleskelivat siellä. 3 Ja Elimelek, Noomin mies, kuoli, ja Noomi jäi jälkeen kahden poikansa kanssa. 4 Nämä
ottivat itselleen mooabilaiset vaimot; toisen nimi oli Orpa ja toisen
nimi Ruut. Ja he asuivat siellä noin kymmenen vuotta. 5 Ja myös nuo molemmat, Mahlon ja Kiljon, kuolivat, niin että vaimo jäi yksin jälkeen kahdesta pojastaan ja miehestään.
6 Silloin
hän nousi miniöineen palataksensa takaisin Mooabin maasta, sillä hän
oli kuullut Mooabin maassa, että Herra oli pitänyt kansastansa huolen ja
antanut sille leipää. 7 Niin
hän lähti yhdessä molempien miniäinsä kanssa siitä paikasta, jossa oli
oleskellut. Ja heidän tietä käydessään matkalla Juudan maahan 8 sanoi
Noomi molemmille miniöillensä: "Menkää, palatkaa kumpikin äitinne
kotiin. Herra tehköön teille laupeuden, niinkuin te olette vainajille ja
minulle tehneet. 9 Herra suokoon, että saisitte turvan kumpikin miehenne kodissa." Ja hän suuteli heitä. Mutta he korottivat äänensä ja itkivät 10 ja sanoivat hänelle: "Me seuraamme sinua sinun kansasi luo". 11 Mutta
Noomi vastasi: "Kääntykää takaisin, tyttäreni; miksi te lähtisitte
minun kanssani? Voinko minä enää saada poikia miehiksi teille? 12 Kääntykää
takaisin, tyttäreni, menkää, sillä minä olen liian vanha joutuakseni
miehelään. Vaikka ajattelisinkin: 'Minulla on vielä toivoa', ja vaikka
vielä tänä yönä joutuisin miehelään ja synnyttäisin poikia, 13 ette
kai te kuitenkaan odottaisi, kunnes he kasvaisivat suuriksi, ette kai
te kuitenkaan sulkeutuisi huoneeseen ja olisi miehelään menemättä. Ei,
tyttäreni; minä olen hyvin murheissani teidän tähtenne, sillä Herran
käsi on sattunut minuun."
14 Niin he korottivat vielä äänensä ja itkivät. Silloin Orpa suuteli anoppiaan jäähyväisiksi, mutta Ruut riippui kiinni hänessä. 15 Ja Noomi sanoi: "Katso, kälysi on kääntynyt takaisin oman kansansa ja jumalansa luo, käänny sinäkin kälysi kanssa". 16 Mutta
Ruut vastasi: "Älä vaadi minua jättämään sinua ja kääntymään takaisin,
pois sinun tyköäsi. Sillä mihin sinä menet, sinne minäkin menen, ja
mihin sinä jäät, sinne minäkin jään; sinun kansasi on minun kansani,
sinun Jumalasi on minun Jumalani. 17 Missä
sinä kuolet, siellä minäkin tahdon kuolla ja sinne tulla haudatuksi.
Herra rangaiskoon minua nyt ja vasta, jos muu kuin kuolema erottaa
meidät." 18 Kun Noomi näki, että hän oli lujasti päättänyt seurata häntä, ei hän enää puhunut siitä hänen kanssansa.
19 Niin
he kulkivat molemmat yhdessä, kunnes tulivat Beetlehemiin. Ja kun he
tulivat Beetlehemiin, joutui koko kaupunki liikkeelle heidän tähtensä,
ja vaimot sanoivat: "Onko tämä Noomi?" 20 Mutta
hän vastasi heille: "Älkää kutsuko minua Noomiksi, kutsukaa minua
Maaraksi, sillä Kaikkivaltias on antanut minulle paljon katkerata
murhetta. 21 Rikkaana
minä lähdin, mutta tyhjänä Herra antaa minun palata. Miksi siis
kutsutte minua Noomiksi, kun Herra on minua vastaan todistanut ja
Kaikkivaltias on tuottanut minulle onnettomuutta?" 22 Niin
Noomi palasi miniänsä, mooabilaisen Ruutin, kanssa, joka tuli Mooabin
maasta; ja he saapuivat Beetlehemiin ohranleikkuun alussa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti